Jouluiloa kissoille ja koirille á la MUSCH

Aikaisia joululahjoja

Pikapäivittelyä. Pukki oli tänä vuonna vähän aikaisessa!

Rise of the Guardians -taidekirja ja Suomen Kennelliiton historiikin eka osa.

Rise of the Guardians (Viisi legendaa) -taidekirja saapui tänään postissa Ausseista asti. Pirun nopea oli toimitus, tilasin kirjan viikko sitten. En ole vielä ehtinyt selata tätä uutta Raamattuani läpi, luen paraikaa vasta esipuhetta :DD Kävimme kaverin kanssa tuolloin viikko sitten katsomassa ko. leffan, ja rakastuin siihen ensisilmäyksellä sen verta syvästi, että taidekirja lähti tilaukseen sen kummempia pohtimatta. Aion jossain rahallisessa vaiheessa hommata William Joycen alkuperäiset ROTG-kirjatkin, ans kattoo missä vaiheessa muistan/kykenen. On niin hitosti paljon muutakin tällä hetkellä, jota materialistin sydämeni halajaa. Saatan jossakin vaiheessa skriivata Legendoista analyysin/arvostelun tänne blogiini, jahka intoa/aikaa löytyy.
Suomen Kennelliiton historiikin ensimmäinen osa tarttui mukaan eilisestä Voittaja 2012 -näyttelystä Helsingin messukeskuksesta. Piipahdin paikalla notta pääsisin katsomaan akitojen kehän, ja pääsinkin, ja tämän jälkeen kierreltiin tuttavan kanssa messaria ympäri. Tulipa samalla ostettua äitelle pari joululahjaakin. Allergiani pisti aivastelemaan jonkun verran, mutta sietämätön tai edes ahdistava olo ei missään välissä tullut. \o/

Asiasta viidenteentoista. OOÄMGEE onnistuin tilaamaan itselleni maskin, jota odotin melkein kaksi kuukautta ilmestyväksi, ja valvoin ostamista varten kolmeen yöhön. Maskit on tehnyt MissMonster, joka tekee myös esim. erilaisia otusaiheisia nukkeja, huiveja, veistoksia ja koruja. Mielestäni aivan mieletön artisti, ja tähtään siihen, että saan häneltä joskus myös nuken tilattua. MissMonster operoi yksin, eikä mitään hänen tuotteistaan massavalmisteta ja etenkin maskeja saa vain pienissä ja rajoitetuissa erissä, kaikki nuket taasen ovat uniikkeja. Tästä syystä tunnen itseni todella onnekkaaksi saadessani alla näkyvän kitsune-maskin omakseni C: Maskin saapumisessa menee varmaankin muutama viikko, mutta selvää on kysymättäkin että odotus palkitaan. Kehittelen jo nyt päässäni hahmoa, jota aion tuon maskin kanssa cosplayata, kenties jo Frostbitessä, joka on jo parin kuukauden päästä. Frostbiten saitilla on muuten julkaistu jo ohjelmaakin, mukaanlukien oma Gurren Lagann -paneliini, joten käykääs katsastamassa.

Käykää ihmeessä myös ihmettelemässä MissMonsterin omaa nettisivua (osoite näkyy kuvassa) ja deviantART-tiliä.

Kuvassa en siis ole minä, vaan maskin tekijä.

Joulu tulee

Tsau, aika taas päivitellä. Piti päivittää noin viikko sitten, mutta on ollut kaikenmoista häslinkiä. Pyrin päivittämään blogin vähintään kerran kuukaudessa, mieluiten kuun lopussa, niin kuun tapahtumat saadaan talteen kätevästi tiivistettynä : D

Mitään liian erikoista ei ole tapahtunut. Olen onnistunut tilaamaan itselleni peräti kolme kappaletta Ginga-aiheista pokkaria, joista yksi on edelleen vasta matkalla, huolimatta siitä että olen tilannut sen jo kauemman aikaa sitten. Toivottavasti löytää ensviikon aikana tiensä kotia.

Vasemmanpuoleinen pokkari juhlistaa Shueisha Jump Remixin kymmenvuotissynttäreitä. Se sisältää siis Hopeanuoli-mangaa ja on paksumpi kuin normi mangapokkari, kuin pieni puhelinluettelo. Oikealla taas Fangin eka osa, jota olen kuolannut vähintään pari vuotta. Kakkososa on se, joka on edelleen tien päällä. Fang ei varsinaisesti ole Gingaa, mutta kuitenkin myös Takahashin tuotantoa.

Odottelen myös deviantARTista tilaamaani printtiä, joka tulee pääsemään kehyksiin ja seinälle, kun muutan omaan kotiin. Kuvassa näkyy lähinnä erilaisia neonvaloja ja kylttejä Tokion Shinjukusta.

Suurin juttu tässä kuussa oli varmaankin se, että netti pimeni melkein kahdeksi viikoksi. SITÄ TUSKAN MÄÄRÄÄ! Ongelmat alkoivat, kun postissa tuli paperi, jossa Sonera ilmoitti tehneensä taloyhtiössämme laajakaistamuutoksia ja että nopeudet ollaan päivitetty jopa sataan megaan. Ajateltiin että ihan kiva, saadaan nopeampi netti, mutta samana päivänä netti alkoikin toimia aivan mielettömän hitaasti. Yhteys oli ja ilmeisesti erinomainen, mutta nettisivut eivät silti halunneet ladata sitten niin millään. Pääsin läppärilläni normaalisti nettiin lainaamalal naapurin suojaamatonta yhteyttä, mutta aina se on enemmän kivaa olla omalla ja suojatulla yhteydellä. Odoteltiin sitten muutama päivä että josko ongelma olisi vain väliaikainen kuten yleensä, mutta kun oli kulunut viikko, alkoi jo vähän sapettaa. Soiteltiin muutama päivä läpi Soneran kaikki mahdolliset tuet ja vikapalvelut ja asiantuntijat, suurin osa ei osannut auttaa niin millään. Tai sitten eivät vaan välittäneet. Täällä kävi Soneralta asentajakin, mutta totesi vain, että modeemi pitäisi joko päivittää tai resetoida, tai pitäisi ostaa vallan uusi. Kokeiltiin sitten resetointia, ja ylläripylläri, yhteyttä ei pystynyt muodostaa enää ollenkaan :I Käytiin ostamassa uusi modeemi, mutta hermo tahtoi palaa väkisin, kun ongelma ei siitäkään korjaantunut. Soitin sitten vielä kerran vikapalveluun, ja ihme ja kumma, langan päässä oli ihminen, joka tiesi, mistä ongelma johtui. Yhteysprofiiliimme oli määritelty yhteyden tyypiksi ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line), kun taas modeemimme tuki tyyppiä VDSL (Very high speed Digital Subscriber Line). Soneran setä vaihtoi sitten yhteystyyppimme VDSL:ään, ja ongelma katosi. SITÄ HELPOTUKSEN MÄÄRÄÄ! Tällaisissa tilanteissa tuppaa huomaamaan, miten riippuvainen netistä osaa olla :I Mutta kyllä nyt on pirun hyvä mieli.

Asiasta viidenteen. Leffassa olen rampannut taas kohta kolmekin kertaa (huomenna tarkoitus mennä katsomaan Viisi Legendaa originaaliversio), ja ekalla kerralla sattui niin, että näytös jouduttiin kesken kaiken perumaan. Ko. elokuva oli Imaginaerum, ja äiti lähti mukaan. Leffa ei aluksi meinannut millään alkaa pyöriä, valkokangas pysyi mustana ja ihmiset mutisi. Fiksauskertoja oli varmaan noin kolme kappaletta, ja kun viimein leffa lähti pyörimään, ei ehditty katsoa kuin ensimmäiset noin 20min, niin johan pimeni taas. Näytös piti keskeyttää eknisten ongelmien vuoksi, ja saatiin korvaukseksi "keskeytysliput", niinkö noissa läpyköissä sanotaan. Harmittaa, sillä Imaginaerum pitäisi päästä näkemään kokonaan, ja tässä on ainakin seuraava viikko hirveä kiire tehdä kaikkea.
Viikko sitten käytiin kaverin kanssa katsomassa Hotel Transylvania. Muuten ihan jees, mutta ihan liian paljon ADHD-huumoria yhdelle leffalle :D Enempää sanottavaa ei taida olla. Nimenomaan ihan jees.

Ylihuomenna matkaan Helsinkiin Mitä tuli tehtyä -sarjan castingiin. En tiedä miksi ilmoittauduin, mutta ei kai siitä haittaakaan ole =D Hypnoosi on aina kiinnostanut, ja telkkarityö sekä kameran edessä että takana kiinnostaa tulevaisuuden vuoksi. Saa nähdä miten käy.

Näääiiiin, eiköhän tässä ollut suurin osa marraskuun tapahtumista. Lopuksi saatte huonolaatuisen kuvan tossua halaavasta Sasusta. Toivottelen hyvää joulunodotusta kaikille! Nyt saa iloita viimein ilmestyneestä lumipeitteestä ulkona ja joulusafkasta. Seuraavassa merkinnässä vissiinkin kerron mitä pukki toi.

On halloween..

.. joten hyvää halloweenia kaikille! :D Keeping it simple.

Aina ei mene nallekarkit tasan...

. . . tai kaikki krutongit purkkiin.

Kävikin nyt sitten niin, että meille ei koiranpentua vielä tässä vaiheessa siunaannukaan. Itsehän olin jo kaiken suunnitellut valmiiksi - nimi valmiina, tarvikkeet melkein hankinnassa, koulutusmetodit takaraivossa, henkisesti valmiudessa - mutta äiteni otti ja tyrmäsi koko hankkeen. En ollut kertonut pennun hankinnasta äidilleni, vaikka olin suunnitellut tätä jo melkeinpä kaksi vuotta, ja kun viimein sain kirjoitettua pikkuisen "tunnustuksen" asiasta paperille, vanhempi ei hyvistä perusteluista huolimatta lämmennyt idealle. Muuten kuulemma pentu olisi ollut ihan ookoo, mutta äiteni ei jaksa sisäsiisteyskoulutusta (vaikka olisin itse pitänyt huolta siitä), hän ei vieläkään ole unohtanut sitä miten Maiko jouduttiin allergiani vuoksi antamaan pois (allergiaani olen perehtynyt ja suunnitelmia senkin varalle oli), eikä hän halua tänne koiranpentua rasittamaan meidän 14-vuotiasta kissamummoamme. Ainoa nieltävä selitys on tuo viimeinen, Pippuri alkaa olla jo niin raihnainen ettei kohta pysty puolustaa itseään edes Sasu-poikaa vastaan. Olisin kuitenkin pitänyt pennun erossa Pippurista ja opettanut, ettei siihen saa kajota. Sasun kanssa pentu olisi saanut leikkiä, ainakin niin kauan kun pentu olisi osannut olla käyttämättä kasvavaa kroppaansa hyväkseen.

Noh, parin vuoden hanke, suunnitelma ja haave on nyt otettu minulta pois. Ymmärrettävästi olo on nyt surkea ja masentunut, mutta yritän ajatella asian hyviä puolia. Nyt voin esimerkiksi suunnitella toista matkaa Japaniin, ja selvittelen josko pääsisin käymään kaverini kanssa Rio de Janeirossa parin vuoden päästä. Asia tulee kuitenkin harmittamaan todella pitkään. Yritän hankkia mahdollisimman nopeasti kunnon töitä jotta pystyisin muuttamaan omilleni; ajatus on vaivannut jo jonkun aikaa ja olen suhteellisen varma, että pärjäisin yksikseni. Kunnon töitä vaan on vähän hankala hankkia ilman kunnollista koulutusta.
Yritän myös päästä opiskelemaan haluamaani kouluun. Postissa tuli yksi päivä valintakoekutsu Hämeen Ammattikorkeakouluun tietotekniikan linjalle Riihimäelle, mutten ole hirvittävän innostunut siitä paikasta, ja alunperin puolivitsillä sinne hainkin. Sen siitä saa.

Eipä tässä muuta erityistä. Päivät kuluvat ärsyttävän nopeasti pelaillessa, sillä sain tilattua Skyrimin tietokoneelle ja Pokémon Black version 2'n DSi'lle. Tämä uusi pöytäkone pyörittää Skyrimiä odotettua paremmin, jopa aivan loistokkaasti. Odotin ties minkälaisia pätkimisiä ja lagaamisia, mutta toistaiseksi meno on sujuvaa eikä peli ole kertaakaan kaatunut.

Siinä tämän kerran vinetykset, ensi kertaan siis.

Tyhmä ihminen yliopistossa, kilpikonnia ja japsijuttuja

Keskiyö paras aika päivittää blogi, skål.
Ja tän blogin ulkomuoto täytyy taas vaihtaa, tulee liian ernu olo tästä korttipakkateemasta.

Avoimessa yliopistossa opiskelu ei ainakaan näin alkuvaiheessa tunnu erityisen mukavalta. Varsinaisia läksyjä ei ole (tämän ikäisten kun oletetaan osaavan käyttää aivojaan itsenäisesti), vaikka pari kirjaa pitäisikin lukea luentojen ulkopuolella ja muistiinpanoja pitäisi oikeasti päntätäkin kaaliin, ei pelkästään selailla satunnaisesti vihosta. Mulla on tavattoman aivoton olo kaikkien niiden muiden oppilaiden seassa. Jotkut kyselee kysymyksiä jotka ei kuuna päivänä tulisi mieleen mulla, suurella osalla on kunnon muistiinpanovälineet, A4-kokoista ruutupaperia ja kansiot niille (itsellä vain A5-kokoinen Marimekon kukkavihko ;_;), joillakin jopa omat läppärit. Ei siinä mitään, itselläkin läppäri tuossa vieressä makoilee - tosin 24/7 seinään kytkettynä, joten se tuskin elää tuntia enempää omalla akullaan.
Kuitenkin. Itse olen hirvittävän huono kuuntelija ja tarvitaan alle sekunti ajatusten eksymiseen muihin aiheisiin kuin olennaiseen, ja lisäksi olen kykenemätön kuuntelemaan ja kirjoittamaan samaan aikaan. Muistiinpanot ovat tärkeitä ja niitä pitäisi tehdä sen mukaan mitä itse kokee parhaiten niistä hyötyvänsä. Itse kuitenkin lähes aina kirjoitan sanasta sanaan mitä taululla/dioissa sanotaan. Ongelma on se, että luennolla diat vilisevät ohi niin pirun nopeasti, etten aina ehdi kirjoittaa edes puolia kaikesta tekstistä. Ja tässä vaiheessa pitäisi soveltaa mainitsemaani tekniikkaa, että kirjoita vain se minkä koet tarvitsevasi. Tämä ei ole mahdollista juuri siksi, etten osaa kuunnella ja kirjoittaa samaan aikaan, ja kun yritän muistella opettajan sanoja, aiheessa onkin jo hypätty eteenpäin. Toisinaan keskittymishäiriö on perkeleen rasittava vaiva. Tästä syystä tunnen itseni vähä-älyisemmäksi kuin luennon aktiivisimmat oppilaat, ja se hädin tuskin tekee kutaa itsetunnolle.

En myöskään ole onnistunut saamaan käsiini kahta kurssille vaadittua kirjaa - ovat kuulemma tärkeitä tentin kannalta, ja tentin reputtaa todella pahasti mikäli näitä kirjoja ei ole päntännyt. Kaupasta kummatkin saa hintaan 30€ tai enemmän, kirjastoista ei ole pienintäkään mahdollisuutta hommata niitä ajoissa. Elämä on.

-----

JOTTEI tämä merkintä olisi pelkkää vinetystä ja vinkumista, pakko keskittyä elämääni eteenpäin kantaviin asioihin. Olen ollut jo muutaman kuukauden tietoinen Nickelodeonin uudesta TMNT-sarjasta, joka starttaa 29. päivä tätä kuuta.

Aluksi en ollut järin innoissani asiasta, "Miks niitä pitää viä tehrä?!", mutta muutaman sneak peek -klipin ja alkutunnarin runkkaamisen jälkeen kantani on alkanut muuttua positiivisemmaksi. Pitkäaikaisena Turtles-fanina yritän olla avoinmielinen sarjalle, vaikka kieltämättä ihmeen valoisaksi ja hupaisiksi kohonneet teemat ja sävy 2003-vuoden animaatioon jälkeen vähän pelottavatkin. Kuuleman mukaan tällä sarjalla pitäisi olla enemmän yhtäläisyyksiä 80-luvun klassikkosarjan kanssa, vaikka joitakin ihan uusiakin juttuja on onnistuttu tunkemaan mukaan: April on samanikäinen kilppareiden kanssa, oliko nyt 16v; Donatello käyttää aseenaan naginata-keihästä (unf unf~) ja mestari Tikku on ilmeisesti tavallista nuorempi (ja sopivaa pidempi). Ja Silppuri tekee comebackin ULLATUUUSSHHHei.

Saa nähdä mitä tästä sarjasta kehittyy, toistaiseksi vain 26 jaksoa on tehty, mikäli muisti palvelee oikein.

Käväisin Helsingissä sunnuntaina katsastamassa Rakkautta ja Anarkiaa -filmifestivaalin elokuvan "Kukkulan tyttö, sataman poika" ja samalla kävin Annantalolla kuikuilemassa Japani-päivän tapahtumia.

"Kukkulan tyttö, sataman poika" (alkup. Kokuriko-zaka kara) oli todella mukava ja sopivan hillitty, jopa muihin Ghibli-leffoihin verrattuna. Ennen näytöstä suomenkielisen version ohjaaja Pekka Lehtosaari tuli hetkeksi jututtamaan yleisöä mm. Shun Kazaman suomiääninäyttelijän kanssa. Lehtosaari vaikuttaa vallan mainiolta persoonalta ainakin sen lyhyen juttuhetken perusteella :D Suosittelen leffaa lämpimästi mikäli kukaan on menossa sitä katsomaan, kuulemma tulee kautta maan elokuviin tämän viikon perjantaina.

Annantalon Japani-päivän saaliiksi sain haalittua kolme aiheeseen liittyvää kirjaa sekä katana-pituisen bokkenin ja sille huotran. Olen alkanut kiinnostumaan mm. iaidosta, ja saattaapa tuo pökkylä tulla kohta käyttöönkin. Missään luennolla tai paneelissa en ehtinyt käydä ahdistuksesta ja väenpaljoudesta johtuen, muttei se näin jälkikäteen hirveästi haittaakaan.
Lisäksi sain ostettua Kampin GameStopista peräti neljä peliä hintaan 19,80€! Yhtä niistä, Sporea, olen jo jonkun aikaa himoinnut, ja nyt viimein pääsin sitä pelailemaan. What a geeeenius game it is, mwahahaha.

Ja sitten viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä jälleen koiranpentu-uutisia. Kami-akita on nyt ultrattu ja ultrassa näkyi neljä viisi pientä pussukkaa, mikä lupailee isoa pentuetta c: Yksi niistä sitten itselle. Pennulle on jo nimikin valmiina, mutten sitä viitsi vielä paljastaa. Joskus tulevaisuuden päivityksissä sitten!

Eipä tällä kertaa muuta, huolet sydämeltä vuodettu dramaattisesti ja voin mennä nukkumaan rauhassa.

Tekniikka kusee

Edellisessä merkinnässä mainitsin odottavani uuden pelikoneen valmistumista. Nyt olen saanut kyseisen koneen ja siihen pitäisi vain saada virusturva ja internetyhteys asennettua, mutta ainakin jälkimmäisen kanssa tuntuu olevan (taas vaihteeksi) ongelmia. Kun yritetään määrittää yhteyttä, kone pukkaa virhettä nro 651. En tiedä mistä ongelma on peräisin tai miksi se koneessa esiintyy, koska muiden koneiden kanssa ei ole koskaan käynyt samalla tavalla. Googletin virheestä jo parikin kertaa ja vaikka hyvin englantia ymmärränkin, kaikki ohjeet ratkaisuun ovat tähän mennessä olleet joko täysin hepreaa tai sitten eivät ole kaikilla samasta ongelmasta kärsivillä toimineet. Huomenissa pitää soittaa liikkeeseen josta sain koneen ja kysyä apua :I En tiedä osaako myyjä auttaa, mutta sormet ristissä toivon parasta.

Asiasta kukkaruukkuun, huomenna on synttärit ja ensviikon sunnuntaina on viimeinen työpäivä. En ole lähettänyt kuin yhden työhakemuksen tähän mennessä, mutta onnekseni pääsin edes opiskelemaan. Luen journalistiikkaa ja viestintää tämän lukuvuoden Tampereen avoimessa yliopistossa, ja luulisin sen tuovan edes hieman lisäpisteitä seuraavan kevään amk-hakuihin. Ilmottauduin myös videokuvauskurssille, mutta se on pakko perua, sillä 3/4 tunneista menee jo-suunniteltuihin menoihin.

Pippurilla on takapuoli kaljuuntunut kummallisesti ja se nuolee ahteriaan kovin ahkeraan. ELL suositteli Bepanthenin käyttöä ja käyntiä eläinlääkärissä. Epäiltiin mahdollista ruoka-allergiaa, mutta todennäköisemmin Pippuri hinkkaa ja nuolee takapuoltaan siksi, että sillä voi olla ummetusta. Sittenpähän nähdään kun se pääsee lääkärillään käymään. Säälittää sinänsä neiti kun koko elämänsä ajan sillä on ollut ties mitä vaivoja D: Aina virtsakivistä huonoon hammasluuhun. Sasulla taas ei ole ilmennyt mitään terveysvikoja tähän mennessä, ja toivotaankin että kloppi pysyy terveenä mahdollisimman hyvällä menekillä.

Koiranpentusuunnitelmat alkavat muuttua pikkuhiljaa ajankohtaisimmiksi, kaverin koiralla on juoksut alkaneet ja tänään lähtivät Ouluun tapaamaan sulhoa. Peukut pystyssä ja loput sormet ristissä onnistumiselle C:

Viimeisenä muttei vähäisimpänä: sain viimein hommattua Millennium Actressin dvd'lle. Tätä on odotettu. Suunnitelmissa on kerätä kaikki Satoshi Konin leffat, ja toistaiseksi hyllystä ei Millenniumin lisäksi löydy vielä muita. Tilanne tulee tosin muuttumaan :D

Termos! \o/